Kipuillessa

Ei ole kivut hellittäneet yhtään, lähinnä sanoisin että ne ovat vain lisääntyneet viime päivien aikana. Viime yönä heräsin jo neljän aikaan, mutta minkäs teet kun ei voi enempää näitä lääkkeitä käyttää.. Päivät menee sitten paremmin kun voi touhuta kaikenlaista muuta, eikä jouda miettimään liikaa koskeeko johonkin kohtaan nyt enemmän tai vähemmän. Syöminen on taas luiskahtanut todella vähäiseksi, samoin juominen. Eilisen saldo juomapuolella oli kokonaiset 7 dl mehua, ei siis millään tavalla riittävä, mutta vielä on pitänyt sinnitellä näillä vähäisillä. Paino on taas laskusuunnassa, noin puoli kiloa per päivä näyttää häviävän.. Olen myös huomannut että hiukset lähtevät päästä, niitä lähtee tukottain takaraivosta, tänään sitten kohtasin tämännäköisen todellisuuden:


Kaljua on tullut jo tosi paljon ja enemmän tietysti tälle vasemmalle puolelle, johon on myös enemmän sädetetty. Onneksi päällä olevat hiukset vielä ovat sen verran pitkät ettei kukaan varsinaisesti näe kaljuani mikäli en nosta hiuksia ylöspäin. No toivotaan että ne kasvavat vielä takaisin..

Olen tehnyt muutakin kuin repinyt hiuksia päästäni, sain sen Jarin pipon valmiiksi ja tässä siitä kuva. Olen erityisen ylpeä siitä että kaikista kivuista huolimatta sain aikaiseksi kokonaisen valmiin neulontatyön. Ohje on uusimmasta Käsityölehdestä ja lankana vihreä Seitsemän veljestä.


Leiponut olen taas hullun lailla, olen tehnyt piirakoita ja paistoksia sekä ruokaa enemmän kuin koskaan ennen. Täytyy jo sulloa pakastimeen osa leivonnaisista, näyttää tulevan perheelle raja vastaan siinä miten paljon voivat herkkuja syödä. Tämän päivän saldona on sienipiirakka (tosin vain herkkusienistä), mustikkakukko, mokkapalat ja omenapiirakka, josta jo hätäpäissäni unohdin rasvan pois taikinasta, mutta voi sitä siitä huolimatta syödä. Tässä pari kuvaa tämän päivän touhuista, unohdin ottaa niitä juuri silloin kun otin pois uunista, joten ovat jo valmiiksi vähän käsiteltyjä..


Sitten ei voi olla kuin nöyrän kiitollinen kaikille niille ihanille ihmisille, jotka ovat meitä viime kuukausien aikana auttaneet. Olemme saaneet omenoita ja hilloja, soppaa ja uunijuustoa ja tänään viimeisimmäksi saimme sangollisen kanttarelleja, olemme saaneet myös karvarouskuja pussillisen. Jari itse kävi eilen keräämässä kuulemma elämänsä ensimmäisen kerran sangollisen puolukoita. On tänä vuonna metsän antimia meillä säilössä enemmän kuin koskaan ja mieli on sen puolesta hyvin iloinen, vaikka tosin tällä hetkellä pystyn syömään vain silmilläni..