Tänään olen taas uurastanut keittiössä lähes pakonomaisesti. Olen leiponut kakun, tehnyt omena-kauralesepaistosta ja siihen vaniljakastiketta. Tein myös lakkahilloa, koska huomenna aion tehdä lakkaparfeeta (kuulostaa muuten hienolta, mutta on lakkajäädyke ainakin mun mielestä). Tällä hetkellä keitän hirvenlihaa, josta aion tehdä itselleni keittoa. Toivoisin että voisin todella syödäkin sitä sitten kun se on valmista. Ja paistoinhan mä vielä pari pellillistä sämpylöitä, tosin ne oli sellaisia valmiiksi tehtyjä, paistamista vaille olevia. Suu on niin mahdottoman kipeä, että ihan selvästi tällä touhuilulla vaan yritän saada aikaa kulumaan ja edes muita syömään, koska oma syöminen on niin onnetonta. Sentään nukuttua olen saanut, mutta päivisin täytyy keksiä jotain aktiviteettia etten jouda liikaa miettimään omaa vointiani. Muulle perheelle teen pyttipannua ruuaksi, perunat keitin jo aamupäivästä sitä tarkoitusta varten. Yritän nyt epätoivoisesti vihdoin tyhjennellä tuota pakastinta vanhenevista tuotteista ja siinä samalla toivottavasti pienennän ruokalaskua. Toisaalta leipomistarvikkeita tulee ostettua enemmän, mutta taas sitten ei valmiita pullia yms. jotka myös ovat aika kalliita.
Eilen kävin sädehoidon lisäksi vielä tk-lääkärin juttusillakin. Leikattuun käteen alkoi muodostumaan sellainen punainen, tulehtuneen näköinen patti, joka ilmeisesti johtuu siitä että joku ns. sulava tikkilanka ei haluakaan sulaa siellä ihon sisässä. Lääkäri avasi kohdan ja puristeli sieltä ylimääräiset nesteet pois, mutta ei löytänyt sitä lankaa. Maanantaina sitten mentävä näyttämään kättä uudestaan. Ihan niinkuin ei olisi taas ollut muutenkin vaivoja jo omaksi tarpeeksi. Eilen kävin sitten myös työpaikalla katsomassa työkavereita, joita onkin jo kova ikävä. Kaikki siellä oli ennallaan, mutta ikävä töihin lisääntyi käynnin jälkeen, toivottavasti 12.10 aloitan taas työt.
Illasta kävimme sitten vielä mummon luona hakemassa omenoita, joita näyttää tulevan erityisen paljon tänä syksynä. Ovat kuulemma vielä kaiken lisäksi hyvän makuisiakin (joudun tällä hetkellä tyytymään toisten mielipiteisiin). Mummo oli tehnyt aivan loistavan makuista kääretorttua, jota kärsin syödä, joten ei ollut hukkareissu millään tavalla. Tänään sitten piti laittaa Johanna ja Jari käymään siellä uudestaan, nimittäin perunat olivat lopussa, tuovat myös lisää omenoita, joista koetan tehdä sitten jonkinsorttista omenasosetta ehkä huomenna. Ei muuten ihme että eilen illasta sitten olinkin aivan puolikuollut väsymyksestä, nukahdin jo varmaan yhdeksän jälkeen illalla enkä sitten ennen aamua tiennyt mistään yhtään mitään. Enää kuusi päivää ja huominen vielä vapaata, tämähän tuntuu tällä hetkellä aika siedettävältä.. Minkähänlainen ilonjuhla on ensi viikonloppuna, tai sitten kun hoidot ovat kokonaan ohi??
lauantai 5. syyskuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Oletpa sinä ahkera!
VastaaPoista