Marjoja marjoja

Isäntä on innostunut vähän keräämään marjoja, sinällään ihan mukava asia, mutta siinä on vaan käynyt sitten sillä tavalla, että illat on mennyt vain marjoja siivotessa ja laitellessa. Mukava niitä on talvella käyttää, mutta viime yönä ei enää naurattanut kun näki untakin jo vattujen siivoamisesta. Mustikoita on pakastimessa jo kaksi sangollista, mansikoita 20 kg ja vattuja yhteensä noin 17 litraa, joista 5 litraa keltaisia puutarhavattuja. Punaiset on kaikki ihan metsästä kerättyjä. Piti laittaa jo meidän arkkupakastin toimintaan ja tänään ostaa jo lisää pakastusrasioita. Eilen illalla oli jo kova etsiminen että saatiin kaikki marjat rasioihin, piti ottaa jo käyttöön kaikki mahdolliset voi- yms. sulatejuustorasiat, joita olen jossain vaiheessa pessyt tuonne kaappiin pölyttymään. Nyt niistä siis oli paljon hyötyä.

Tänään käytiinkin sitten kaupungissa, ei siis tarvitse viettää iltaa marjoja siivoten. Käväistiin torikirppiksellä ja sitten ostettiin eteiseen uusi kuramatto, entinen oli jo sanonut yhteistyösopimuksensa irti. Samalla innostuin ostamaan kerän lankaa (7 veljestä jättiraita, kanervan värisenä), oli pakko ostaa kun oli niin ihanan väristä lankaa. Yritän kovasti nyt keskittyä siihen että saisin siitä langasta itselleni vielä sukat tehtyä. Ostin myös pitsikukkakehikon, jota Novitan uusimmassa lehdessä esiteltiin. Tuossa aloittelin sen kokeilua, mutta jossain kohdassa homma ei oikein meinannut toimia ja eksyinkin nettiin kun lähdin etsimään parempia ohjeita kehikon käyttämiseksi. Ohjeita löysin ja täytynee niitä tässä jossain vaiheessa kokeilla.

Samalla käytiin katsomassa myös söpöä Eevi-tyttöstä, joka taas jaksoi meitä ilahduttaa tempauksillaan. On neiti taas oppinut kaikkea uutta, osaa mm. peilata itseään kuten jo tuon ikäisten neitien toki pitää osatakin. Kummitädillä sen sijaan käytöstavat ovat edelleen hakusessa, vaikka ikää on jo siunaantunut paljon enemmän. Lähtiessäni sitten haukuin talonväen mielenköyhiksi, ja toinen talonväestä vain nyökytteli asiaan hyväksyvästi... En tiedä sitten mitä siitä voi päätellä!? Ehkä tästä vielä selviämme jollain tavalla, ainakin jäi vielä puheeksi että Eevi tulisi isän kanssa ensi viikonloppuna meille ihan yökylään kun äiti lähtee viettämään polttareita. Odotamme kovasti Eeviä kylään, toivotaan että suunnitelmat toteutuvat.

Muuten kotona arki alkaisi sujumaan jo ihan entiseen tahtiin, perjantaina piti jo ihan itse leikata nurmikkoa ja eilen siivota ihan kunnolla. Ei enää kukaan muistakaan että äitiä voisi auttaa näissä raskaimmissa hommissa.. no totta puhuen tuntuu aivan mahtavalta kun on saanut voimia niin paljon että voi tehdä tuollaisia tavallisia kotihommia. Toivottavasti se ei kokonaan häviä tässä tulevien viikkojen aikana..

Iloisena yksityiskohtana sellainen asia, että sain juuri puhelun Ankkarockista, josta minulle luvattiin tuoda Kotiteollisuuden rannehikinauha. Saan sellaisella peitettyä hyvin tuon ihonsiirtokohdan ranteesta, ei tarvitse aina tuon sideharson kanssa leikkiä. Onneksi on mukavia ihmisiä tuolla pitkin ja poikin maailmaa liikkumassa.