Putkiaivona

No nyt on sitten ontelot putsattu ja korva putkitettu. Leikkaus meni sinällään ihan hyvin, mutta vaihteeksi olin taas pahoinvoiva leikkauksen jälkeen. Kuulo palasi taas vasempaan korvaan, mutta poskiontelot tuntuvat ainakin näin parin päivän päästä edelleen tukkoisilta. Toivotaan että on ohimenevää ja vihdoin pääsis siitä ongelmasta eroon. Hieman ihmettelen sairaalan ristiriitaisia ohjeita koskien tuon putkitetun korvan suojaamista pesutilanteissa. Toisessa paikassa sanotaan että se on suojattava pesujen ajaksi ja toisessa paikassa taas, että suojattava ainoastaan sukeltaessa. Eilen kyllä laitoin suojan siihen saunan ajaksi, en koe sitä mitenkään vaikeaksi toimenpiteeksi.

Sain valmiiksi myös sormikkaat. Ohje löytyy Novitan talvi 2009 -lehdestä ja lankana oli Rose Mohair. Oli yllättävän mukavaa lankaa neuloa ja etenkin toinen sormikas vamistui ihan vauhdilla, ensimmäistä hidastutti se kun piti mittailla kavennuksia yms. Tein tässä yhden hatunkin Mambosta, mutta sen kasaamisessa taas tarvitaan jotain yliluonnollista taitoa, jota minulla ei ole ainakaan tällä hetkellä. Tässä kuvaa sormikkaista, yllättävän hyvin näkyy tuo pitsikuvio ihoa vasten.


Sitten viikonloppuna tein kangaskasseja, sain kovan innostuksen niihin sen jälkeen kun tein tytöille luistinkassit. Niitä valmistuu tosi nopeasti, tosin saumuri alkoi jo pitämään sellaista ääntä että oli ostettava öljyä, edellisestä öljyämisestä onkin kulunut ilmeisesti jo monta vuotta. Samalla ajattelin öljytä oman ompelukoneenkin, jota en varmaan ole öljynnyt ikinä. Saumuri on siis pitkässä lainassa mummolta, joka on joskus osannut koneitaan huoltaa, tämä ominaisuus ei siis näköjään ole periytyvä.. Tässä kuvaa kasseista, joita on siis monenkokoisia ja toistaiseksi lähinnä tuosta pääkallokankaasta tehtynä. Tilasin tuon kankaan jo viime talvena, ajattelin tehdä siitä Johannalle verhot, mutta nyt se näytti liian lapselliselta verhoina. Kangas on aivan äärettömän kieroon kudottu, sitä ei saa repimällä mitenkään sopiviksi paloiksi, vaan sitä täytyy yrittää osata leikata suoraan.



Tässä kuva luistinkasseista.


Tämä blogin päivittäminen on jäänyt viime aikoina vähän vähemmälle, olen nimittäin koukussa Facebookin virtuaalipeleihin, lähinnä akvaarioon, jonka seurassa menee lähes kaikki tietokoneella vietetty aika. Siellä on kova kisa mummon kanssa siitä kumpi on pidemmällä ja joudun ikäväkseni tunnustamaan, että en oikein tahdo siinä kisassa pärjätä. Kaikkeen sitä aikuiset ihmiset sotkeentuukin, mutta kai sitä on pahempiakin harrastuksia maailmassa.